Toimintamallista mallin mukaiseen toimintaan!

Vaikka kouluyhteistyön kehittäminen muuttui viime keväänä tiimin hajotessa taas yksilötyöksi, muistuttavat tiimin yllätyslahjasmurffit toimistolla siitä, että mukana on paljon muitakin!

Koulun ja nuorisotyön yhteistyötä ohjaavat toimintamalli ja menetelmäpankki ovat nyt valmiita! Ne on julkaistu Espoon nuorisopalveluiden nettisivuilla ja löytyvät linkin takaa. Painettu versio toimintamallista on myös tilauksessa ja saapuu toivottavasti pian, että se saadaan kaikille kouluille ja nuorisotiloille jakoon ja käyttöön.

Seuraava askel on tukea henkilöstöä niiden käyttöönotossa ja yhteistyön rakentamisen alkumetreillä. Ensimmäiset askeleet on tässä otettu jo viime syksynä, kun pilotointi laajennettiin projektista alueille ja yhteistyötä alettiin rakentaa toimintamallin mukaiseksi jo 24 eri peruskoulussa. Yhteistyön laajentaminen koko kaupungin laajuiseksi ja kaikkiin kouluihin alkaa toden teolla nyt tämän kevään aikana. Tässä työssä alkusysäyksenä toimii maaliskuun alussa järjestettävä henkilöstön perehdytystilaisuus, joka on sekä peruskoulujen, nuorisopalveluiden että soveltuvin osin toisen asteen oppilaitosten henkilöstölle yhteinen. Yhteisellä tilaisuudella halutaan mahdollistaa työntekijöiden tutustuminen toisiinsa ja keskusteluyhteyden avautuminen alueen toimijoiden kesken.

Lisäksi alueellista pilotointia arvioidaan kevään aikana ja ammennetaan kerätyistä arvokkaista kokemuksista viisautta syksyn yhteistyökuvioihin. Hyvät käytänteet, menetelmät ja mahdolliset sudenkuopat laitetaan jakoon ja rakennetaan aiempien kokemusten perusteella yhtenäistä, yhdenvertaista ja lasten ja nuorten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla toimivaa yhteistyötä!

Uusien työntekijöiden perehdytys kouluyhteistyöhön ja toiminnan jatkuvuuden takaaminen työntekijävaihdoksista huolimatta on mietitty yhdessä alueellisten esiemiesten kanssa, minkä lisäksi on koottu perehdytyksen ja kouluyhteistyön tekemisen tueksi nuorisonohjaajille kouluyhteistyön muistilista. Näin varmistetaan, että yhteisesti suunniteltu ja sovittu toiminta toteutuu myös niissä tilanteissa, kun työntekijä vaihtuu yllättäen tai vähemmän yllättäen kesken kauden. Tässä keskeisessä roolissa on nuorisonohjaajien keskinäinen viestintä ja se, että työyhteisössä tiedetään mitä toiset tekevät. Lisäksi yhteistyön jatkuvuuden takaamisessa kirjallinen suunnitelma ja selkeästi määritellyt yhteyshenkilöt ovat keskeisen tärkeitä.

Maaliskuussa otetaan myös toinen hyvin konkreettinen askel kohti ensi syksyä ja toimintamallin käyttöönottoa, kun nuorisonohjaajille nimetään omat kummikoulut, joiden syksyn toimintaa he alkavat yhdessä koulun kanssa suunnitella jo hyvissä ajoin kevään aikana.

Nyt kun toimintamalli on valmis ja vastuuta on alettu jo vähä vähältä ohjata alueellisiin palveluihin, voidaan projektissa kääntää katse jo osittain syksyyn ja loppuseminaariin. Seminaarin ohjelman rakentamisessa tehdään yhteistyötä paitsi projektin korvaamattoman työryhmän, myös koulun toimintakulttuurin kehittämishankkeen kanssa, Yhdistäviä teemoja löytyy paljon, hyvinvoinnin edistäminen, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen ja kouluviihtyvyyden lisääminen niistä keskeisimpinä. Yhdessä saadaan varmasti aikaan enemmän!

Etsitään innolla yhteisiä teemoja ja kehittämistyön rajapintoja Kehittyvä toimintakulttuuri (Keto Espoo) -hankkeen kanssa!

Myöhemmin keväällä sitten lisää jatkopilotoinnin arvioinnista, henkilöstön perehdytyspäivästä, toimintamallin käyttöönotosta ja loppuseminaarin rakentumisesta!

Auringon voimalla kohti kevättä!

Anna

Kouluyhteistyön toimintamalli vs. OPS2016

Tervehdys toimintamallin työstämisen viime metreiltä!

Toimintamallia on väännetty, käännetty ja hiottu, ja nyt sen viimeisin versio on suurennuslasin alla suomenkielisen opetuksen aluepäälliköillä sekä uutta opetussuunnitelmaa työstävällä työryhmällä! Siinä näkyy moniammatillisen työryhmän visioiden, ideoiden ja ratkaisukeskeisyyden jälki, sekä aito yhdessä tekemisen ja kehittämisen henki! Toivottavasti ne välittyvät sieltä aikanaan myös lukijoille ja tekijöille.

Kouluyhteistyön toimintamallin kehittämisen ajoitus osui Espoossa hyvin yksiin uuden opetussuunnitelman laatimisen kanssa, joten se on ollut mahdollista kiinnittää selkeästi myös koulun tuleviin suuntaviivoihin. Tämäkin on erityisen hienoa, sillä OPSin mukaista toimintamallia on huomattavasti helpompi toteuttaa kouluissa, kuin sellaista, joka on "periaatteessa ihan hyvää toimintaa, mutta menee vähän ohi opetussuunnitelman."

Nuorisopalvelut eivät Espoossa monien muiden kuntien tavoin ole varsinaisesti olleet mukana OPS2016 -työssä, mutta työryhmän kanssa on käyty vuoropuhelua, jolla varmistetaan, että yhteistyötä ohjaava toimintamalli on tavoitteiltaan, arvoiltaan ja keskeisiltä teemoiltaan yhdenmukainen koulutyötä ohjaavien periaatteiden kanssa.

Uudessa opetussuunnitelmassa nousevat vahvasti esiin monet nuorisotyössä jo vahvasti vaikuttavat teemat, kuten osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen, sosiaalisten taitojen vahvistaminen, arvostava ja yksilöllinen kohtaaminen sekä yhteistyö eri toimijoiden kanssa.

Opetussuunnitelman mukaan koulun toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat seuraavat periaatteet:

• Hyvinvointi ja turvallinen arki
• Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely
• Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
• Osallisuus ja demokraattinen toiminta
• Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
• Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen

Nuorisotyön kanssa tehtävässä yhteistyössä on hyvin samansuuntaisia tavoitteita. Tuomalla nuorisotyö ja sen osaaminen kouluun pyritään vahvistamaan oppilaiden turvallisuuden tunnetta ja viihtyvyyttä koulussa ja vertaisryhmissä, tarjoamaan mahdollisuuksia matalan kynnyksen vuorovaikutukseen aikuisen kanssa ja edistämään heidän osallisuuttaan kouluyhteisössä. Lisäksi nuorisotyössä  koulumaailmalle ehkä hivenen uudempi ajatus nuorten nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta sekä heidän arvostavasta kohtaamisestaan on lähtökohtaisesti keskeinen.

Hyvinvointia edistetään toimintamallin mukaan koulussa monin erilaisin keinoin ja eri näkökulmista. 

Nuorisonohjaaja osallistuu turvallisen arjen rakentamiseen erityisesti ryhmäytysten, jatkoryhmäytysten, lisäryhmäytysten, luokkatyöskentelyjen sekä välituntiläsnäolon ja -toiminnan kautta. Turvallinen arki liittyy vahvasti kouluviihtyvyyteen, joka puolestaan on suuressa roolissa oppilaiden hyvinvoinnin näkökulmasta.

Nuorisonohjaajan pitämät terveisiin elämäntapoihin ja seksuaaliterveyteen, omaan tulevaisuuteen ja oppilaiden soisaalisen osaamisen vahvistamiseen liittyvät teematunnit toimivat oman hyvinvoinnin ja siihen liittyvien valintojen avauksina ja antavat tietoa nuorille valintojen tueksi.

Nuorisonohjaajan yhdenvertaisuuteen ja toisten ihmisten sekä oman toimintaympäristön kunnioittamiseen kannustava työote ja menetelmäosaaminen tukevat koulun aikuisten samansuuntaista työtä. Yhdenvertaisuuteen, erilaisuuden hyväksymiseen ja seksuaalioikeuksiin liittyvät teematunnit sekä kiusaamisen vastainen työ yhdessä koulun aikuisten kanssa ovat tässä hyviä välineitä.

Nuorisotyön osallisuusrakenteet ja mahdollisuudet vaikuttaa nuorisopalveluiden toimintaan on mahdollista tuoda yhteisen toimintamallin kautta voimakkaammin kouluun ja sitä kautta vahvistaa nuorten kokemusta omaan toimintaympäristöön vaikuttamisesta. Lisäksi nuorisonohjaaja voi olla mukana kehittämässä kouluosallisuutta ja tukemassa oppilaiden yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia ja valmiuksia erilaisten menetelmien kautta.

Nuorisotyöllisin menetelmin voidaan siis tukea koulun toimintakulttuurin kehittämistä ja kehittymistä opetussuunnitelman tavoitteiden suuntaan monella eri tasolla ja yhteinen suunnittelu mahdollistaa myös yhteisen kehittämistyön. Nuorisonohjaaja voi siis osallistua koulussa järjestettävään toimintaan omasta osaamisestaan käsin ja tarjota erilaisia oppimisympäristöjä ja toiminnallisuutta opettajien työn rinnalle. Kun toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä koulun aikuisten ja oppilaiden kanssa, voidaan yhteistyössä löytää uusia ratkaisuja ja tekemisen tapoja, jotka parhaiten tukevat koulun oppilaiden hyvinvointia ja kasvua.

Avainsanoja siis kumppanuus, yhteinen suunnittelu, oppilaiden osallistuminen ja vaikuttaminen, moniammatillinen yhteistyö, osaamisen yhdistäminen, hyvinvoinnin edistäminen ja yhteistyö!

Huippumeininki!

Ehkä jopa POMPPUFIILIS!

Aurinkoa ja ruskaa!

Anna

"Tervetuloa kouluun!"

Syksy kiiruhtaa eteenpäin ja on pitänyt myös minua kiireisenä toimintamallin viimeistelyn ja jalkautuksen, resurssien suunnittelun ja monenlaisen sidosryhmäviestinnän ja tiedottamisen kanssa.

Syksyn aikana on vielä aikeissa sopia nuorisopalveluiden esimiesten kanssa kouluyhteistyöhön jatkossa käytettävistä resursseista ja siitä, miten resurssit tullaan jatkossa suunnittelemaan, esitellä toimintamallia kuraattoreille ja rehtoreille, suunnitella peruskoulujen ja nuorisopalveluiden henkilöstön yhteinen perehdytyspäivä ja projektin loppuseminaari, vahvistaa toisen asteen oppilaitosyhteistyöstä vastaavan verkoston toimintaa, koota kouluyhteistyön menetelmäpankki valmiiksi sekä kerätä jatkopilotoinnista kaikki kullanarvoinen kehittämistieto toimintamallin viimeistelyn tueksi.

Huh. Hengästyttää vähän ajatuskin, mutta samalla asioiden vauhdikas eteneminen antaa energiaa viedä prosessi kunnialla loppuun!

Olemme aikaisemmin kysyneet mm. espoolaisilta 9. luokkalaisilta, pilottikoulujen oppilailta ja nuorisopalveluiden henkilöstöltä suuntia, ideoita ja ajatuksia liittyen koulun ja nuorisotyön yhteistyön kehittämiseen ja nyt myös peruskoulujen henkilöstö on vihdoin saanut äänensä kuuluviin.

Kyselyyn olemme tähän mennessä saaneet vastauksia 71 aikuiselta, jotka työskentelevät koululla eri rooleissa, sekä alakoulujen että yläkoulujen puolelta ja tulokset ovat todella kannustavia! Tuntuu siltä, että tahtotila yhteistyön rakentamiselle on ollut olemassa molemmilla tahoilla jo pitkään, mutta ei olla oikein tiedetty mitä kautta yhteistyötä olisi voinut alkaa rakentaa. Onneksi nyt rakennetaan!

95,8% kaikista vastaajista suhtautuu nuorisopalveluiden kanssa tehtävään yhteistyöhön joko erittäin positiivisesti tai positiivisesti, mikä on uskomattoman hienoa! Tuntuu jälleen, että teemme oikeita asioita!  Erityisen ilahduttavia tulokset ovat siksi, että koulua on perinteisesti pidetty melko suljettuna yhteisönä ja uudistusten viemistä sinne  hankalana. Espoolaiset peruskoulut ovat tässä kyselyssä todistaneet monia turhia ennakkoluuloja vääriksi!

Vastaajista suurin osa (53 vastaajaa) tietää missä lähin nuorisotila sijaitsee, tuntee suunnilleen (43 vastaajaa) nuorisonohjaajien toimenkuvan ja osaamisen ja on itse tehnyt yhteistyötä (40 vastaajaa) nuorisonohjaajien kanssa. Kuitenkin molemminpuolista viestintää on syytä kehittää, sillä vastaajista viisi ei tiennyt lähimmän nuorisotilan sijaintia, 12 vastaajaa koki tuntevansa huonosti ja 3 ei lainkaan nuorisonohjaajien toimenkuvaa ja osaamista ja 11 vastaajan mukaan heidän koulullaan ei ole tehty yhteistyötä nuorisonohjaajien kanssa. Toimintamallissa huomioidaan tämä viestinnän ja toisaalta toisten osaamisen tuntemisen tärkeys nimeämällä jokaiselle peruskoululle oma nuorisonohjaaja, kirjaamalla nuorisonohjaajien keskeinen osaaminen pääpiirteissään ja luomalla rakenteet yhteiselle suunnittelulle.

Vaikka yhteistyö on paikoin kompastellut tai jäänyt tekemättä, paljon on myös jo tehty! Suurimmalle osalle vastaajista 7. luokkien ryhmäytyspäivät olivat tuttuja ja myös muista yhteistyön muodoista oli kohtuullisen paljon kokemusta. Vastaajia pyydettiin avoimessa kysymyksessä nimeämään hyviä yhteistyön muotoja, joita he suosittelisivat myös muille kouluille. Ryhmäytyksiä, jatkoryhmäytyksiä ja ryhmädynamiikkaan liittyviä tunteja suositteli 25 vastaajaa, välituntitoimintaa ja nuorisonohjaajan läsnäoloa välitunnilla suositteli 11 vastaajaa, päihdekasvatusta 8 vastaajaa ja kaikkea sitä toimintaa, mistä itsellä oli kokemusta suositteli 7 vastaajaa. Myös oppilaan yksilölliseen tukeen liittyvä yhteistyö (4 vastaajaa), yhteinen suunnittelu, tiedonvaihto ja tiedottaminen puolin ja toisin (4 vastaajaa), oppitunneille osallistuminen (4 vastaajaa), seksuaalikasvatus (1 vastaaja), lasten ja nuorten ohjaaminen harrastusten pariin (1 vastaaja) ja luokkien vierailut läheisessä nuorisotilassa (1 vastaaja) mainittiin vastauksissa. 3 vastaajalla ei ollut vielä kokemusta yhteistyöstä tai sen muodoista.

Koulun henkilöstön vastaukset olivat monilta osin hyvin samassa linjassa nuorisonohjaajien vastausten kanssa. Myös opettajat, kuraattorit, psykologit ja rehtorit kokivat, että molemminpuolinen tuttuus, toisten osaamisen ja tekemisen tapojen tunteminen sekä aktiivinen yhteydenpito helpottavat yhteistyötä. Lisää tietoa kaivattiin kaikesta nuorisotyön osaamiseen, tavoitteisiin, resursseihin ja toimintatapoihin liittyvästä ja erityisesti kaikille koulun aikuisille, ei vain rehtorille. Koulun aikuiset kaipasivat tietoa myös siitä, miten nuorisotyö tavoitteineen asemoituu suhteessa kouluun ja koulumenestyksen tukemiseen, sekä miten nuorisotyö näkee koulun. Yhteydenpitoon kaivattiin selkeyttä, päivitettyjä yhteystietoja ja mahdollisesti jopa nettisivua, jossa opettajat voisivat käydä tutustumassa nuorisonohjaajiin.

Samoilla linjoilla koulun aikuiset olivat myös nuorisotyön ja koulun yhteistyön mahdollisuuksista.  Yhteistyö nähtiin keinoksi jakaa osaamista ja tietoa ja sitä kautta saavuttaa kokonaisvaltaisempi kuva lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Koulussa tunnistettiin ja tunnustettiin nuorisotyölle samoja vahvuuksia kuin nuorisopalveluiden henkilöstön oman kyselyn tuloksissa. Monessa avoimessa vastauksessa mainitiin se, että opettajilla ei usein ole aikaa tai osaamista olla nuorisotyön tavoin oppilaiden tukena ja kulkea rinnalla, vaikka kuinka haluaisivat. Vastauksissa tunnistettiin myös opettajien ja oppilaiden välisen suhteen auktoriteettiasetelmaan ja opetusvastuuseen liittyvät haasteet. Nähtiin, että nuorisonohjaaja pystyy lähestymään oppilasta vapaammin ja lähempää, enemmän nuorten omasta maailmasta käsin. Tiedostettiin se, että nuorten elämä ja maailma on jotain paljon enemmän kuin koulu, eikä opettajien "pedagoginen linssi" vältttämättä ihan taivu sitä kaikkea näkemään. Koulun ja nuorisotyön eri näkökulmien yhdistäminen nähtiin ehdottomana vahvuutena, ja mahdollisuutena tukea nuorta kokonaisvaltaisemmin. Yhteistyö nähtiin myös mahdollisuutena aikuisten oppia toisiltaan.

Nuorisotyön rooliksi koulussa nähtiin myös harrastuksiin ja tervehenkiseen vapaa-ajanviettoon kannustaminen, ja sitä kautta pudokkuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä yhteisöllisyyden edistäminen, ryhmädynamiikan kehittäminen ja ryhmäytymisen tukeminen osana kouluviihtyvyyden kehittämistä.

Koulun aikuiset pitivät nuorisonohjaajista poiketen hieman tärkeämpänä sitä, että nuorisopalveluilla olisi tarjota valmiita "ohjelmapaketteja", joita opettajat voisivat "tilata" omalle luokalleen. Toimintamallissa ja yhteistyön syventämisessä tästä ohjelmapalveluajattelusta on tarkoitus vähitellen luopua, mutta se on ymmärrettävästi helppo tapa alkaa rakentaa yhteistyötä ja valmiit menetelmäkokonaisuudet helpottavat myös nuorisonohjaajia heidän astuessaan uuteen toimintaympäristöön, joka ei toimikaan täysin vapaa-ajan ja vapaaehtoisuuden ehtojen mukaisesti.

Kaikenkaikkiaan koulun henkilöstön vastauksista tuli todella motivoitunut olo ja hyvä mieli! Olemme aloittelemassa yhteistyötä aika mielettömien ammattilaisten kanssa ja tuntuu, että tästä voi seurata pelkkää hyvää!

Otteita terveisistä projektitiimille:

”Rohkeutta ja aktiivisuutta koulun ja nuorisotoimen yhteistyöhön! Toivottavasti aikaresursseja saadaan käyttöön tämän yhteistyön lisäämiseksi. Oppilaiden osallistaminen niin koulussa kuin koulun ulkopuolella auttaa kasvattamaan aktiivisia kansalaisia. Toivottavasti pääsemme ylittämään kasvatustyössä turhat raja-aidat ja kasvun ohjaamisesta tulee yhteisöllistä työtä!”

”Kalajärven nuoriso-ohjaajat ovat aktiivisia, helposti lähestyttäviä, monipuolisia ja yhteistyökykyisiä ! Heidän kanssaan olemme tehneet yhteistyötä joustavasti erilaisissa asioissa ja täällä on pitkät perinteet monenlaiseen yhteistyöhön nuorisotoimen ja koulun välillä. Suosittelen heidän kaikkia tapojaan sekä asennettaan mallinnettavaksi kaikkialle :) ”

Anna

RATKAISUJA KOULUYHTEISTYÖN HERÄTTÄMIIN HUOLIIN

Espoon nuorisopalveluiden esimiehet ja asiantuntijat pohtivat kehittämispäivillä sitä, mikä kouluyhteistyön syventämisessä eniten huolettaa. Huolet olivat konkreettisia, ja liittyivät resursseihin, nuorisonohjaajien osaamiseen ja rooliin koululla, kouluun toimintaympäristönä, eri tahojen sitoutumiseen sekä siihen, miten työnkuvan muuttuminen tulee vaikuttamaan nuorisonohjaajien arkeen.

Vaaleanpunaiset huolet

Päivän aluksi maailmaa katseltiin vaaleanpunaisten post-it -lappujen kautta. Mikä huolettaa? Mikä aiheuttaa haasteita? 

Esimiesten ja asiantuntijoiden huolena oli nuorisonohjaajan jaksaminen lisääntyvän työtaakan alla sekä se, miten vähenevät resurssit riittävät uudenlaisen työmuodon haltuunottoon. Lisäksi huoletti toimintamallin sovellettavuus erilaisten nuorisonohjaajien ja erilaisten koulujen työkaluksi, se miten koulussa otetaan nuorisonohjaajat vastaan ja miten nuorisonohjaaja löytää siellä oman paikkansa. Nuorisonohjaajien osaamisen riittäminen uudenlaisessa verkostoyhteistyössä ja se, saako uudessa toimintaympäristössä ja uusien työtapojen opettelussa tarpeeksi tukea, nousi paljon keskusteluun. 

Miten nuorisonohjaajien vahvuuksia  voidaan hyödyntää kouluyhteistyössä? 

Perustuuko toimintamallin toteuttaminen vapaaehtoisuuteen vai pakottamiseen?

Miten tuloksia voidaan mitata ja tehdä näkyväksi?

Pitääkö kaikilla kouluilla tehdä yhtä paljon?

Pitääkö nuorisonohjaajan motivoida opettajaa?

Miten tiedot ja taidot ja kokemukset saadaan jakoon kaikille nuorisonohjaajille?

Miten pystytään tarjoamaan sekä kivaa tekemistä kaikille että tukea niille, jotka sitä tarvitsevat? Ettei profiloiduta pelkästään "huolityypeiksi".

Pohdittiin sitä, miten helposti kouluun oikeasti pääsee sisälle, onko yhteistyön rakentaminen yksinäistä puurtamista ja "tuulimyllyjä vastaan taistelemista", jos koulut eivät olekaan innostuneita yhteistyöstä tai valmiita jakamaan vastuuta yhteistyön suunnittelusta. 

Ja muutos. Muutos saattaa aina pelottaa.

Kun aamupäivä oltiin vellottu aallonpohjassa, huolissa ja haasteissa, vaihdettiin lounaan jälkeen näkökulmaa täysin, ja siirryttiin vihreisiin post-it -lappuihin (joita on huikeasti enemmän kuin vaaleanpunaisia)!

Vihreät ratkaisut

Käännetään uhka mahdollisuudeksi!

Nuorisotyön evoluution mahdollisuudet!

Huolet jaettiin lennossa syntyneiden laajempien otsikoiden alle, ja niihin etsittiin ryhmissä konkreettisia ratkaisuja. 

Ratkaisuissa peräänkuulutettiin asennemuutosta, ennakkoluuloista luopumista, omaa aktiivisuutta ja toisaalta vastuun jakamista, perehdytystä (molemmin puolin), koulutusta ja osaamisen kehittämistä vastaamaan tämän päivän työnkuvan mahdollisiin haasteisiin. 

Lisäksi erittäin tärkeänä pidettiin jälleen yhteistä suunnittelua ja yhteisiä tavoitteita, joiden katsottiin vastaavan melkein suurimpaan osaan esimiesten ja asiantuntijoiden alkuperäisistä huolista. Kun kaikki suunnitellaan yhdessä ja työskennellään kohti yhteisiä tavoitteita niin, että molemmilla on selkeästi määritelty rooli ja vastuualue, onnistutaan hyvin todennäköisesti rakentamaan jotain pysyvämpää ja saamaan hyviä tuloksia aikaan. 

Esimiehen tukea pidettiin todella tärkeänä sekä sitä, että kouluyhteistyöhön käytettävät resurssit on määritelty selkeästi. Lisäksi työyhteisön tuki sekä tiedon ja osaamisen jakaminen esimerkiksi työpistepalavereissa, koettiin erityisen tärkeäksi.

Toimintamallista haluttiin sellainen, että se mahdollistaa, mutta ei sido liikaa. Korostettiin, että kouluyhteistyö ei saa olla päälleliimattua, vaan työtehtäviä täytyy katsoa tarkasti ja järjestellä uudelleen niin, että työt eivät kasaudu aktiivisimmille. Toisaalta nähtiin paljon tilaa tehostaa työajankäyttöä ja saada samalla työaika- ja henkilöstöresurssilla enemmän aikaan.

On ok sanoa, että jännittää!

Kouluyhteistyö ei ole ylityötä, vaan jostain muusta pois.

Osa ohjaajan perustyötä!

Vastataan koulun tarpeeseen!

Tehdään työtä nuoret edellä!

Kouluyhteistyö itseasiassa varmistaa työn tulevaisuuden!

Esimiehen ja työyhteisön tuki ja sparraus!

Positiivinen asenne ja ennakkoluulottomuus!

Kaikkien pitää ainakin kokeilla, että saavat kokemuksen! Tässä tuki, rohkaisu, tsemppaus ovat tärkeitä! Uusille työntekijöille tiedoksi, että työ sisältää verkostoyhteistyötä!

Kannustaminen ja innostaminen yli ammattirajojen!

Oma positiivinen esimerkki! (Motivointi)

Projektikoordinaattoria ilahdutti kovasti hyvä keskustelu kouluyhteistyön merkityksestä, haasteista ja toisaalta mahdollisuuksista. Lisäksi ilahduttavaa oli tietysti se, että vihreitä lappuja oli paljon enemmän kuin vaaleanpunaisia!

Yhden päivän työskentely tuotti paljon arvokasta tietoa ja auttaa erityisesti jalkautuksen suunnittelussa ja toimintamallin hiomisessa valmiiksi.

Lisäksi, kehittämispäivien jälkeen odotti Surveypal -kyselyssä lisää buustia: Koulun henkilöstön kyselyyn vastanneet silloin 50 opettajaa, kuraattoria, rehtoria ja muuta koulun aikuista toivottivat melkein yksissä tuumin nuorisotyön tervetulleeksi kouluun!

Asteikolla 1-5, niin että 1= täysin eri mieltä, 2= melko eri mieltä 3 =ei samaa, eikä eri mieltä 4= melko samaa mieltä ja 5= täysin samaa mieltä

Koulun henkilöstön kyselystä lisää ensi kerralla!

Anna

Nuorisonohjaaja auttaa, tukee, ohjaa ja kuuntelee

Pilotointijakson päättyessä pilottikoulujen oppilailta kysyttiin heidän kokemuksistaan nuorisonohjaajan työstä koululla. Kyselyyn vastasi 251 oppilasta kaikista pilotointiin osallistuneista peruskouluista ja saimme paljon arvokasta tietoa pilotoinnin onnistumisesta, vaikutuksista ja oppilaiden toiveista tulevan yhteistyön varalle! Hienointa oli huomata, että vastaajista 106 oli täysin samaa mieltä ja 75 melko samaa mieltä siitä, että nuorisonohjaajan näkyminen koulussa jatkossakin olisi hyvä juttu! 13 vastaajaa oli ehdottomasti sitä mieltä, että nuorisonohjaajan näkyminen koululla olisi huono asia ja kolme piti sitä melko huonona. 47 vastaajaa ei ollut samaa eikä eri mieltä väittämän kanssa, eli suhtautui nuorisonohjaajan läsnäoloon koululla välinpitämättömästi.

Oppilailta kysyttiin, mihin heidän mielestään nuorisonohjaajaa tarvittaisiin koululla. Avoimissa vastauksissa nousi erityisesti esille nuorisonohjaajan rooli auttajana, kuuntelijana, tukijana ja rohkaisijana. Nuorisonohjaajalta haluttiin tukea ja seuraa yksinäisille nuorille sekä niille nuorille, joilla on jotain hankaluuksia tai ongelmia sekä aikaa olla lasten ja nuorten kanssa ja kuunnella heitä.

"Juttelemaan oppilaiden kanssa ja hänen pitäisi keskustella ja tervehtiä oppilaita. Välillä hän voisi pitää myös joitain rennompia oppitunteja elämään liittyvissä asioissa."

"Pitää nuorisotilaa, järjestää tapahtumia, neuvomaan oppilaita ja jos nuorisoohjaaja näkee lapsen yksin hän voisi mennä juttelemaan ja pitämään seuraa."

"Nuorisonohjaajan pitäisi auttaa oppilasta tarvittaessa ja keskustella mitä on tapahtunut jos oppilas kysyy neuvoa nuorisonohjaajalta. :)"

"Kertoa jos joku tarvitsee apua ja auttaa jos jotain kiusataan ja neuvoa tulevaisuutta varten"


Nuorisonohjaajan tuki ja läsnäolo liitettiin lähinnä välitunteihin, mutta neuvoja ja tietoa nuoria askarruttavista asioista toivottiin myös oppitunneille. Lisäksi nuorisonohjaajan keskeiseksi tehtäväksi nähtiin tuoda koulupäiviin toiminnallisuutta, hauskaa yhdessä tekemistä ja tapahtumia, jotka lisäävät kouluviihtyvyyttä.

Nuorisonohjaaja nähtiin myös linkkinä oppilaiden ja opettajien välillä: Nuorisonohjaaja voi kertoa opettajille oppilaiden ideoita tai vinkata, jos joku oppilas tarvitsee apua. Ryhmäytykset, luokkahengen kehittäminen sekä opettajien tukeminen kiusaamisen ehkäisemisessä ja siihen puuttumisessa mainittiin myös oppilaiden vastauksissa.

Osa vastaajista liitti nuorisonohjaajan vahvasti nuorisotilatoimintaan. Tähän on varmaan osaltaan vaikuttanut se, että pilottikoulujen yhteydessä toimii nuorisotiloja, joissa on järjestetty toimintaa myös koulupäivän aikana (ruokatunti, pitkät välitunnit, ryhmäytykset ja tavoitteelliset luokkatyöskentelyt).

Oppilailta kysyttiin myös, mikä on heidän mielestään ollut parasta siinä, että nuorisonohjaaja on ollut heidän koulullaan enemmän tämän lukuvuoden aikana. Suurin osa piti nuorisonohjaajia mukavina ja tärkeimpänä heidän järjestämäänsä mukavaa toimintaa. 

Lisäksi nuorisonohjaajien läsnäoloa ja mahdollisuutta jutella turvallisen aikuisen kanssa pidettiin tärkeänä.

"Nuoriso ohjaajan tulisi mielestäni opettaa enemmän itsensä hyväksymistä oppilaille. monet yläkoululaiset kun ovat todella stressaantuneita ulkonäöstään. He katsovat peiliin ja solvaavat itsensä maanrakoon. Nuore piilouttavat itsensä meikin ja merkkivaatteiden alle ja muodostuu sellaisia stereotypioita että jos haluaa kuulua porukkaan pitää olla rajatut silmät, värjätty tukka ja juuri uusimman trendin mukaiset vaatteet. Sellaisten yleistysten syntymistä pitää ehkäistä. Olisi hyvä passittaa nuori peilin eteen ja kysyä mitä hyvää ja mitä huonoa hän näkee olen aika varma että suurin osa löytää enemmän huonojapuolia kuin hyviä. Analysoidaan ja autetaan."

Osa oppilaista ei ollut huomannut nuorisonohjaajan työtä koululla lainkaan tai ainakaan nähnyt siinä mitään hyötyä, mikä oli meille erittäin tärkeä palaute. Työtä täytyy tehdä tunnetuksi sekä koulun henkilökunnan että oppilaiden keskuudessa, jotta se voi olla vaikuttavaa, laadukasta ja tavoitteellista, aitoa yhteistyötä! Lisäksi työn täytyy olla sellaista, että se vastaa oppilaiden tarpeisiin.

"Ainakaan meidän koulussa nuoriso-ohjaaja ei tehnyt mitään tärkeää/tarpeellista oppilaiden hyväksi, joten ei kai sitä tarvita ollenkaan"

"Ei oo kyllä näkyny, mistäköhä sillekki maksetaa palkkaa"

Nuorisonohjaajan tunteja pidettiin myös hyvinä, tosin ei vähiten siitä syystä, että ne veivät aina jonkin oppitunnin ja aika oli aina opiskelusta pois. Kuitenkin sisältöjä pidettiin myös kiinnostavina ja kivoina. Pilotoinnissa nuorisonohjaajat pitivät lähinnä päihde- ja seksuaalikasvatustunteja sekä ryhmädynamiikkaan ja omaan tulevaisuuteen liittyviä tunteja.

Osa oppilaista ei tiennyt, mitä nuorisonohjaaja on koulussa tehnyt tai osannut sanoa, mikä siinä olisi ollut parasta. Tämä asettaa mukavan haasteen meille ensi syksyä ajatellen! 

kaiken kaikkiaan oppilaat suhtautuivat kuitenkin positiivisesti nuorisonohjaajiin koululla ja näkivät tärkeäksi aikuisen läsnäolon, tuen ja mahdollisuuden jutella heitä askarruttavista asioista jonkun turvallisen aikuisen kanssa. Tämän kyselyn perusteella oppilaat pitävät kouluyhteistyön muodoista kaikkein tärkeimpänä siis välituntiläsnäoloa ja -toimintaa! Tämä haastaa meitä ottamaan oppilaiden toiveet huomioon, kun syksyllä suunnitellaan nuorisopalveluiden konkreettisia kouluyhteistyöhön tulevaisuudessa käytettäviä resursseja ja suunnitellaan käytännön toimintaa yhdessä koulujen kanssa!

Syksyllä sitten siitä aiheesta lisää, kunhan koordinaattori palaa kesälaitumilta!

Aurinkoa,

Anna

Kuva Repoveden kansallispuistosta kesäkuun ensimmäisen viikon melonta- ja vaellusleiriltä!

Esimakua tulevasta!

Kesä kolkuttelee jo ovella, mikä on tietysti ihanaa, vaikka se meidän projektimme taipaleessa tarkoittaakin yhden tärkeän ajanjakson vääjäämätöntä päätöstä. Pilotointi kuudessa oppilaitoksessa päättyy kun oppilaat ja opiskelijat laukkaavat muutaman viikon päästä kesälaitumille. Juhannukseen asti projektitiimi paahtaa kuitenkin onneksi vielä täyttä häkää yhdessä: On pilotointijakson arviointia, menetelmäpankin kokoamista ja totuttelemista siihen, että tehtävät ja työyhteisöt muuttuvat taas syksyn tullen.Jonkin tason erotyötäkin täytyy tiimin purkautumisen johdosta varmasti tehdä. (Ehkä jäätelö auttaa!).

Projektin kannalta korvaamattoman tärkeä pilotointijakso jää taakse haikein mielin, mutta onneksi toimintaa on luvassa jo ensi syksyllekin. Vaikka pilotointi projektin puitteissa päättyykin, jatketaan pilottikouluilla tiiviimpää yhteistyötä vielä ensi syksynäkin. Lisäksi, toimintamallin mukaista yhteistyötä laajennetaan jo muihinkin kouluihin, mikä on supermahtavaa! Eli vaikka projekti muuttuu taas näennäisesti yhden naisen orkesteriksi, on mukana syksylläkin vielä paljon ihmisiä (enemmän jopa kuin tähän asti)!

JATKOPILOTOINTI ALUEILLA JA TOISEN ASTEEN OPPILAITOSYHTEISTYÖ

Pilottiohjaajien jäädessä pois projektista ja siirtyessä takaisin alueellisiin palveluihin, myös pilotointi siirretään projektilta alueille. Näin toimintamalli saadaan todelliseen arjen testiin (=jatkopilotointi lukuvuonna 2015-2016)! Näin toimintamallia voidaan syksyn aikana jatkopilotoinnin kokemusten pohjalta vielä hioa vastaamaan paremmin yhteistyötä käytännössä toteuttavien työntekijöiden todellisiin tarpeisiin ja tehdä siitä hyvä, hyödyllinen työkalu yhteistyön toteuttamiseen.

Toimintamallin (tai ainakin sen raakileen) mukaista yhteistyötä aletaan siis tehdä jo ensi syksynä yhteensä 27 koulussa (10 yläkoulua, 8 alakoulua, 8 yhtenäiskoulua ja 1 erityiskoulu), kiitos aktiivisten nuorisonohjaajien! Yhteensä 24 nuorisonohjaajaa kaikilta Espoon suuralueilta halusi syventää kouluyhteistyötä jo ensi syksynä näillä omilla lähikouluillaan! Lisäksi toisen asteen oppilaitosten teematyöpajojen (itsenäisen asumisen työpaja ja taloustyöpaja) kautta järjestyvää yhteistyötä voidaan lisätä tänä keväänä kootun keskitetyn verkoston kautta, johon on tällä hetkellä ilmoittautunut Nuorten tieto- ja neuvontapiste yESBOxin ohjaajien lisäksi neljä innokasta ohjaajaa. Tämä on myös huikea lisäresurssi, sillä työpajojen vetäjämäärä tuplaantuu ensi syksystä alkaen, jälleen kiitos nuorisonohjaajien aktiivisuuden!

Käytännössä jatkopilotointi tarkoittaa sitä, että tänä keväänä suunnitellaan mukana olevissa kouluissa ensi syksyn yhteistyötä yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä yhdessä nuorisonohjaajan kanssa, toimintamallin liitteeksi tehtyä vuosisuunnitelmapohjaa apuna käyttäen. Syksyllä toteutetaan ryhmäytyspäivien lisäksi erilaisia teematunteja, välituntiläsnäoloa ja tarpeen mukaan pitkäjänteisempää työskentelyä tiettyjen luokkien kanssa. Tai mitä ikinä oppilaiden kannalta kullakin koululla on tärkeä toteuttaa! Lisäksi nuorisonohjaaja on mukana oman kummikoulunsa vanhempainilloissa mahdollisuuksien mukaan ja oppilashuollon/luokanvalvojien kanssa kootaan yhteistyössä tarvittaessa kohdennettuja pienryhmiä. Tätä toiminnan käynnistelyn vaihetta seurataan projektissa tarkasti, otetaan kaikki kommentit ja kehittämisehdotukset ilomielin vastaan ja kehitetään toimintamalli siltä pohjalta valmiiksi syksyn aikana.

Jatkopilotointia ohjaa karkeasti yhteistyön vuosikello, jonka toteuttamisessa on toki osittain mukana muitakin, kuin koulun yhteyshenkilö ja kumminuorisonohjaaja. ManiMiitti, eli osallistuva budjetointi, on menossa pilottina Espoon keskuksen alueella yhteistyössä eri tahojen ja alueen nuorisonohjaajien kanssa ja toisen asteen teematyöpajat koskettavat vain toisen asteen oppilaitosyhteistyön verkostossa mukana olevia nuorisonohjaajia.  Vaikuttamo puolestaan on Nuorisovaltuuston järjestämä tapahtuma, vaikka siellä toki on myös nuorisonohjaajia töissä.

Syksyllä aloitettua toimintaa jatketaan keväällä 2016 alueilla tavalliseen tapaan, ja vaikka projekti tukee jatkopilotointia edelleen, ovat ohjakset jo tiukemmin alueellisessa toiminnassa, projektin jäädessä tarkoituksella tässä vähän taka-alalle. Projektissa keskitytään keväällä 2016 tiiviimmin henkilöstön perehdyttämiseen, koulutuksiin ja projektin päättämiseen liittyviin toimenpiteisiin (arviointia, jatkokehittämisen ja seurannan suunnitelmia, raportointia ja muuta toimintamallin jalkautumisen tukemista). 

Tähtäimessä on kaikkien koulujen yhteistyön suunnittelun aloittaminen kevään 2016 yhteisöllisissä oppilashuoltoryhmissä (tässä projekti on vielä vahvasti tukena) ja suunnitelmien mukaisen yhteistyön aloittaminen syksyllä 2016 (tässä vaiheessa projekti on jo päättynyt ja toimintamalli elää vapaasti ammattilaisten arjessa).

Tässä vähän esimakua tulevasta!

Seuraavassa postauksessa käsitellään sitten tarkemmin tämän toimintakauden (eli pilotointijakson) arviointia ja erityisesti nuorten osallistumista siihen!

Aurinkoa,

Anna

NUORISONOHJAAJAT OVAT VALMIITA MUUTOKSEEN!

Maaliskuussa 2015 toteutettiin Espoon kaupungin nuorisonohjaajille kyselytutkimus liittyen heidän asenteisiinsa, odotuksiinsa, huoliinsa ja kokemuksiinsa kouluyhteistyöstä. Kyselyyn vastasi 33 nuorisonohjaajaa, ja tulokset olivat kouluyhteistyön kehittämisen kannalta kovin rohkaisevia!

Ylivoimaisesti suurin osa (30 vastaajaa) oli innoissaan syventämässä yhteistyötä koulujen kanssa, vaikka kaksi heistä ei ollut vielä päässyt sitä edes kokeilemaan. Tämä sopii mainiosti kehittämistiimille, sillä työtämme motivoi kummasti tieto siitä, että enemmistö kollegoista on meidän kanssamme samoilla linjoilla kouluyhteistyön tärkeydestä!

Nuorisonohjaajat näkivät koulun ja nuorisotyön yhteistyössä hyötyjä sekä nuorten, nuorisopalveluiden että koulun kannalta ja tulokset olivat samansuuntaisia kuin muiden kuntien kokemuksissa ja aiheesta tehdyissä tutkimuksissa.

Nuorten kannalta nuorisotyön vieminen kouluun nähtiin hyödylliseksi erityisesti turvallisten, helposti lähestyttävien aikuisten ja sosiaalisen vahvistamisen takia. Nuorisonohjaajat olivat Espoossa sitä mieltä, että nuorisotyö pitää viedä sinne missä nuoret ovat, jotta se voi merkittävällä tavalla vaikuttaa nuorten hyvinvointiin. Myös nuorisotyön erityinen näkökulma nuoriin ja nuoruuteen sekä siihen liittyviin ilmiöihin katsottiin nuorten eduksi. Nuoret olivat nuorisonohjaajien kanssa samoilla linjoilla Vaikuttamo -tapahtumassa maaliskuussa 2014.

Nuorisopalveluiden kannalta yhteistyössä nähtiin sekä tutuksi tulemiseen, toiminnan markkinointiin ja sitä kautta tilatoiminnan vahvistamiseen että nuorisotyön profiilin nostamiseen ja vaikuttavuuteen liittyviä hyötyjä. Nuorisotilojen kävijämäärien lasku nähtiin yhtenä yhteistyöhön motivoivana tekijänä kuten myös halu vahvistaa nuorisotyön asemaa paikallisena toimijana. Yhteistyön avulla, yhdistämällä resursseja, osaamista ja näkökulmia voidaan ennaltaehkäistä laajemmin nuorten mahdollisia haasteita, tai ainakin puuttua niihin varhaisemmassa vaiheessa.

Koulun kannalta hyötyjen nähtiin tulevan lähinnä nuorisonohjaajien sosiaalisen osaamisen, erilaisten menetelmien ja työtapojen kautta. Vastauksissa otaksuttiin, että opettajilla ei välttämättä ole työkaluja ratkaista nuorten sosiaalisia haasteita tai huolehtia ryhmädynamiikasta. Ja vaikka näitä työkaluja olisikin (kuten monella opettajalla on), voi opettajan silti olla roolinsa takia haastavaa kohdata nuoria nuorisonohjaajan tavoin vailla odotuksia (tai nuorten voi olla vaikea uskoa, ettei odotuksia ole). Kouluorganisaation ulkopuolisen ammattilaisen oleminen mukana koulun toiminnan suunnittelussa ja arjessa nähtiin koulun kannalta hyvänä asiana. Nuorisonohjaaja katsoo koulua eri näkökulmasta ja voi tarjota tuoreita ratkaisuja tai ideoita koulumaailman ongelmiin. Irrallisuus kouluorganisaatiosta nähtiin eduksi myös esimerkiksi nuorisonohjaajan pitämien seksuaali- tai päihdekasvatustuntien vaikuttavuuden näkökulmasta.

Muutama nuorisonohjaaja suhtautui yhteistyön tiivistämiseen myös epäilevästi. Yhteistyötä ja toimivia käytänteitä pidettiin kyllä tärkeinä, mutta haluttiin säilyttää avoimen tilatoiminnan vahva asema ja pitää nuorisotyö kouluorganisaatiosta erillään, tavallaan erottaa nuorten vapaa-aika ja työ toisistaan. Lisäksi yhteinen toimintamalli herätti huolta toiminnan tasapäistämisestä ja "muottiin pakottamisesta".

Nämä tulokset olivat tavallaan helpottavia kehittämisen näkökulmasta, sillä avointa nuorisotilatoimintaa tai muuta vapaa-ajan toimintaa ei olla missään nimessä ajamassa alas tai pakottamassa kaikkia tekemään täsmälleen samoja asioita kouluissa alueellisista tarpeista piittaamatta. 

Projektissa ajattelemme, että teemme nimenomaan päinvastaista:

Kouluyhteistyötä vahvistamalla, vahvistamme myös nuorisotyön asemaa ja näkyvyyttä alueella, ja siten elävöitämme mahdollisesti myös vapaa-ajan toimintaa. Toimintamallilla tähtäämme sellaisiin rakenteisiin, jotka "pakottavat" nuorisotyön ja koulun toimijat suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdessä sellaisia asioita, jotka parhaiten edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia omalla lähialueella, omassa koulussa ja omassa luokassa. Lisäksi näemme koulupäivän sisällä paljon sellaista muodotonta vapaa-aikaa, johon nuorisonohjaajan voisi olla hyvä tarttua sen lisäksi, että toimii nuorten kanssa myös koulupäivän virallisissa osuuksissa, eli tunneilla.

Selvitimme kyselyssä myös sitä, mitä kouluilla on jo tehty ja miten hyödylliseksi nämä toiminnot on koettu. Ryhmäytykset, päihdekasvatustunnit ja ryhdmädynamiikkaan liittyvät tunnit olivat selkeästi tutuimpia menetelmiä ja ne nähtiin myös hyödyllisinä.

Hyödyllisimpinä yhteistyön muotoina pidettiin ryhmäytyksiä, kohdennettujen pienryhmien kokoamista yhteistyössä koulun oheiskasvattajan kanssa, yhteistä suunnittelua ja ryhdmädynamiikkaan liittyviä tunteja.

Kyselyssä selvitimme myös nuorisonohjaajien ajatuksia siitä, mitkä tekijät voisivat edistää koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä ja vertasimme tuloksia meidän ajatuksiimme siitä, mitä hyötyä toimintamallista on. Nämä kulkivat ilahduttavasti melko käsi kädessä.

Tärkeimpinä yhteistyötä edistävinä tekijöinä pidettiin sitä, että työntekijät tuntevat toisensa sekä toistensa osaamisen ja toimintakulttuurin. Vastauksissa peräänkuulutettiin myös aktiivista yhteydenpitoa (erityisesti koululta nuorisotyöhön päin), yhteistä suunnitteluaikaa ja ennaltaehkäisevän työn mentaliteettia. Lisäksi toivottiin selkeitä menetelmällisiä "settejä" koululla järjestettävään toimintaan ja teematunteihin ja toiminnan kehittämistä yhdessä (kohdennettu pienryhmätyö). Lisäksi oman työajan ja resurssien osalta vastaajille oli tärkeää, että työmäärä jakaantuu tasaisesti omassa työyhteisössä.

Toimintamallilla pyritään edistämään juuri näitä asioita. Molemminpuolista tuttuutta ja viestintää (joka ei kuitenkaan riipu henkilöistä vaan on rakenteissa) edistetään nimeämällä molemmista organisaatioista yhteistyöstä vastaavat henkilöt (koulussa vastuuhenkilö, nuorisopalveluissa kumminuorisonohjaaja). Koulun vastuuhenkilön tehtävä on kutsua nuorisonohjaaja yhteisiin suunnittelutapaamisiin ja ottaa yhteyttä muulloinkin tarvittaessa (ennaltaehkäisevän työn näkökulma). Toimintamalliin kirjataan nuorisonohjaajan keskeinen osaaminen, ja miten sitä esimerkiksi voitaisiin koulussa hyödyntää sekä nuorisotyön tavoitteet ja eetos. Kaikki koululla tapahtuva nuorisotyöllinen toiminta suunnitellaan, (toteutetaan) ja arvioidaan yhdessä koulun henkilöstön kanssa ja sille asetetaan myös tavoitteet yhdessä. Lisäksi nuorisonohjaajan työkaluksi koulussa tapahtuvalle toiminnalle kootaan menetelmäpankki. Yhteinen, selkeä toimintamalli mahdollistaa resurssien ja työajankäytön suunnittelun alueilla niin, että työmäärät ovat tasapainossa työyhteisössä.

Olemme siis melko hyvin samoilla linjoilla paitsi kouluyhteistyön tärkeydestä, myös käytännöistä ja haasteista Espoon nuorisopalveluissa. Aika tietysti näyttää, toimiiko tämä toimintamallimme kuten uskomme ja haluamme sen toimivan, mutta se on jonkun toisen päivän murhe! Juuri nyt tämän kyselyn tulokset luovat uskoa siihen, että yhteisestä toimintamallistamme tulee hyvä, käyttökelpoinen ja mieluinen työkalu nuorisonohjaajille!

Anna
Projektikoordinaattori